Suurin osa vanhemmista tietää, että lapselle puhuminen auttaa lasta kehittymään. Mutta uusi tutkimus paljastaa, että se, miten puhut lapsellesi on hänen aivojensa kehityksen kannalta tärkeintä. Sen sijaan että lapsille heitellään monimutkaisia sanoja, tai että heille näytetään kuvakortteja joissa on erilaisia sanoja siinä toivossa että se rikastaisi heidän sanavarastoaan, avain kanssakäymiseen lasten kanssa on ”keskustelulliset vuorot” – eli toisin sanoen vanha kunnon jutteleminen.
Tutkimuksesssa, joka tehtiin 4-6 vuotiaiden lasten kanssa, kognitiotieteilijät MIT:stä (Massachusetts Institute of Technology) huomasivat, että jutteleminen jossa molemmat osapuolet saavat vuoronsa, muuttaa lapsen aivoja. Erityisesti lapsen aivojen kehitys ja kielelliset kyvyt saavat buustauksen, joka näkyi erilaisissa kokeissa ja MRI aivoskannauksissa. Muutos näkyi aivoissa riipumatta vanhempien tulo- tai koulutustaustasta.
”Tärkeää on, että ei puhu lapselle, vaan lapsen kanssa. Kyse ei ole siitä että lapsen aivoihin syötetään kieltä, vaan että heidän kanssaan keskustellaan,” sanoi Rachel Romeo, joka on jatko-opiskelija Harvardissa ja MIT:ssa, ja tämän tutkimuksen päätekijä.
Tutkimuksen löydös on tärkeä lisä siihen, mitä tiedämme kielestä ja kehityksestä. Vuonna 1995, eräs tutkimus osoitti, että lapset vauraimmista perheistä kuulevat noin 30 miljoonaa sanaa enemmän ensimmäisen kolmen ikävuotensa aikana verrattuna lapsiin jotka tulevat köyhimmistä perheistä. Tutkimuksen tekijät argumentoivat, että ns ’30 miljoonan sanan kuilu’ asetti lapset perustavanlaatuisesti eri poluille kehityksensä alkutaipaleella ja tämä vaikutti heidän kokemuksiinsa myöhemmin elämässä.
Tänä päivänä on lukemattomia opettavaisia sovelluksia ja leluja joiden tarkoitus on kaventaa tätä ’sanojen kuilua’ ja laajentaa lasten sanavarastoa heidän ensimmäisestä elinpäivästään alkaen. Kuitenkin se, että vain yritämme kaataa lapsiin miljoonia sanoja, saattaa jättää huomiotta kehityksen yhden tärkeimmistä komponenteista: ihmissuhteet ja sosiaalisen kanssakäymisen.
Itse asiassa MIT:n tutkimus ehdottaa, että aikuisten tulisi ehkäpä puhua vähemmän, ja kuunnella enemmän.
”Aikuisten sanojen määrällä ei vaikuttanut olevan merkitystä aivojen kehityksen kannalta. Se millä oli väliä, oli keskustelun vuorojen määrä”, Romeo sanoo. [eli se montako kertaa lapsi ja aikuinen vaihtelivat vuoroja kekustelussa, puhuivat ja kuuntelivat vuoron perään]
Tutkimuksen lapset kantoivat kotona nauhureita, jotka rekisteröivät jokaisen sanan, jonka lapsi sanoi tai kuuli. Tieteilijät sitten analysoivat nauhoitteiden ’keskustelulliset vuorot’, eli edestakaisen vuorottelun puheessa aikuisen ja lapsen välillä. He havaitsivat, että vuorojen määrä korreloi suuresti sen pistemäärän kanssa, jonka lapsi sai monissa eri kielellisissä testeissä. Vuorottelun määrä korreloi myös sen kanssa, että aivojen ns. Brocan alueella oli suurempaa aktiivisuutta, kun lapset kuuntelivat tarinoita kun heidän aivonsa skannattiin. Brocan alue on se alue aivoista, joka on mukana puheen tuottamisessa ja kielen käsittelyssä. Nämä korrelaatiot olivat paljon vahvempia kuin kuultujen sanojen määrän vaikutus testituloksiin tai aivojen aktiivisuuteen.
”Uusi löydös tässä tutkimuksessa on se, että se tuo ensimmäiset todisteet siitä että keskusteleminen perheessä kotona on yhteydessä aivojen kehitykseen lapsilla. On melkeinpä taianomaista miten se, että vanhemmat juttelevat lasten kanssa näyttää vaikuttavan aivojen biologiseen kasvuun,’ sanoo John Gabrieli, aivotutkimuksen ja kognitiotieteiden professori MIT:ssa ja tämän tutkimuksen vanhempi tekijä.
Mahdollisuuksien maailma 
Vastaa